Ylioppilaan puhe kevätjuhlassa

Tässä skannattuna kuvana uuden ylioppilaan, Heini Pentinmäen puhe lakkiaisissa

Juhlapuheita

Kouluvuosi on taas takana ja uudet ylioppilaat lakitettu. Vaikka päivän sää ei mikään kesäinen olekaan, ei se juhlatunnelmaa estä. Seuraavassa Tuomas Kulhan uusille ylioppilaille pitämä puhe. Kuvia ja uuden ylioppilaan Heini Pentinmäen puhe tulossa. Mukavaa kesälomaa kaikille ja onnea kaikille koulunsa päättäneille!

Hyvä juhlaväki. Millainen päivä sulla on huomenna? Elämme projektien maailmassa ja olemme aina matkalla jonnekin ja minne ikinä päätyykin, on puolitiessä jossain, näin egotripin loistavan matkustaja-kappaleen sanoja lainatakseni. Tänään on yhden kolmivuotisen taipaleen päätepysäkki ja teidän juhlapäivänne.

Nyt ylioppilaiksi valmistuva ryhmä on minulle erityisen rakas. Aloitimmehan me tässä lukiossa samana päivänä kohta kolme vuotta sitten. Muistatko sinä sen päivän? Olemme kulkeneet yhdessä tämän matkan ja uudet haasteet jo odottavat. Mutta maltetaan vielä hetki, pysähdytään ja vedetään kolme yhteistä vuottamme yhteen. 

Kuten tiedätte, olen innokas urheilumies ja tykkään viljellä urheiluaiheisia vertauksia, myös opetuksen lomassa. Onpa joskus ja huom. vain joskus käynyt niin, että näitä vertauksia kertoessa on varsinainen opetettava asia unohtunut. Penkkaripäivänä vertasin teitä urheilujoukkueeseen. Ja miten somasti sattuikin, että ylioppilaita valmistuu tänään lukiostamme 11 kappaletta eli yhden jalkapallojoukkueen verran. Jalkapallojoukkue muodostuu maalivahdista, puolustajista, keskikenttäpelaajista ja hyökkääjistä. Ja valehtelematta voin sanoa, että meillä on kasassa todellinen dream team, unelmajoukkue.

Joukkueen maalivahdin täytyy olla sporttinen ja yritteliäs. Sellainen joka uskoo itsensä lisäksi myös edessään pelaavaan joukkueeseen. Joukkueemme maalivahti on Tarmo. Tarmon sporttisuus näkyy esimerkiksi suoritettuna lukion liikuntadiplomina.

Puolustuksen täytyy olla rautaa eikä se saa jättää maalivahtia pulaan. Puolustajat ovat joukkueen tukijalka, jotka hoitavat oman tehtävänsä siitä isommin ääntä pitämättä. Puolustajiin voi luottaa tilanteessa kuin tilanteessa. Puolustuslinjassamme pelaavat Lassi, Vilma, Linda ja Salla. Puolustajien täytyy myös tukea keskikenttää ja hyökkäystä ottamalla välillä näkyvämpää roolia. 

Keskikentän täytyy ylläpitää kenttätasapainoa hyökkäyksen ja puolustuksen välillä. Keskikentän täytyy tehdä runsaasti töitä, luovuutta unohtamatta. Luovuus johtaa keskikentällä tosin joskus sooloiluun, mutta sooloilukin on mahdollista silloin, kun muu joukkue pystyy paikkaamaan sooloilijan joskus ottamat harha-askeleet. Keskikentällämme pelaavat Nelli, Ella-Mari, Mira ja Paavo. Luovuus ja työnteko näkyvät keskikentällämme suoritettujen lukiodiplomien muodossa. Kuvataiteen lukiodiplomin ovat suorittaneet Nelli ja Ella-Mari, Paavo on suorittanut musiikin ja Mira liikunnan lukiodiplomin. Suoritettujen lukiodiplomien määrä osoittaa nyt valmistuvan ryhmän oma-aloitteisuutta ja on mukava tietää, että diplomien suorittaminen on levinnyt myös alemmille lukioluokille, sillä kakkosistamme kuvataiteen lukiodiplomin on jo suorittanut Stiina Lindholm. 

Joukkueen hyökkääjien täytyy olla ulospäin suuntautuneita, aktiivisia, tarpeen vaatiessa myös hivenen röyhkeitä ja itsekkäitä. Monesti hyökkääjät ovat ulkoapäin katsottuna joukkueen näkyvimpiä pelaajia. Joukkueemme hyökkääjät ovat Heini ja Mari. On kuitenkin syytä muistaa, että hyökkääjät saavat tulosta aikaan muun joukkueen heitä tukiessa. 

Hyvä joukkue ei ole vielä erinomainen joukkue. Teistä tekee erinomaisen joukkueen se, että te pelaatte hyvin yhteen. Autatte toisianne, tuette ja kannustatte. Erinomainen joukkue on paljon enemmän kuin osiensa summa. Erinomaisessa joukkueessa uskaltaa yrittää. Ja erinomaisessa joukkueessa ei ole aidosti väliä sillä, kuka tekee maalin, sillä toisen onnistumisesta pystyy nauttimaan. Teidän joukkueenne on niin hyvä, että monesti olisin halunnut mukaan peliin. Olen nauttinut työstäni teidän kanssanne ja usein olen suorastaan puhkunut työintoa. Toivottavasti innostuneisuuteni on välittynyt myös teille.

Kuten totesin teille penkkaripäivänä, olette nyt siinä vaiheessa, että loppu on teistä kiinni. Ohjeet ja neuvot on annettu ja suoritus teidän käsissänne. Ihan kuten jalkapallossa valmentaja ei voi tehdä suorituksia kentällä pelaajien puolesta, ei opettajakaan voi tehdä teidän puolestanne koetilanteessa muuta kuin uskoa ja toivoa parasta. Vertasin silloin ylioppilaskirjoituksia jalkapallon rangaistuspotkuun. Miten mahtavaa onkaan se, että teistä jokainen täräytti pallon maaliin. Nyt saa tuulettaa! Olkoon tämä sitten se viimeinen virallinen huono juttu: kun tuuletatte tänään hienoa saavutustanne, muistakaa että ihan kuten jalkapallossakin niin ilman paitaa tuulettaminen johtaa varoitukseen..

Puheen aluksi mainitsin elämän projektiluonteisuuden. Meidän osaltamme kolmen vuoden projekti päättyy tänään. Hieno joukkueemme hajoaa. Lähdemme kukin kohti uusia haasteita. Varmasti mielessä on paljon kysymyksiä ja epävarmuuttakin siitä, mitä huominen tuo tullessaan. Tämä huoli tulevasta ja epävarmuus saattaa kalvaa myös teidän vanhempianne. Minä olen kuitenkin varma siitä, että me kyllä pärjätään. Minulla on teille vain yksi pyyntö: hymyillään kun tavataan.  

Millainen päivä sulla on huomenna? Ai, mulla on normipäivä. Mutta ei kanneta huolta huomisesta tänään, ei mietitä tulevaisuuden projekteja vaan muistetaan Miljoonasade-yhtyeen sanoittajan Heikki Salon neuvo: Huomenna on päivä uus, mutta tänään juhlitaan.