torstai 26. huhtikuuta 2012

Seudun juttu blogiversiona


Kävimme koko lukion voimin Helsingissä perjantaina 13.4 tutustumassa Ateneumiin, Kiasmaan ja eduskuntataloon Tuomas Kulha ja Aila Isotalon johdolla. Tämän päivän Kankaanpään seudussa oli juttua reissusta, mutta koska kaikki eivät seutua lue, tässä juttu myös sähköisesti. Hyvää julkisuutta koululle, jälleen kerran. Hyvä me! Tekstit Jeremy Webb ja Eeva Herrala.

We ventured to Helsinki during school on Friday 13th, it was a dangerous trip and we’re all very brave for having attempted such a feat. The length of time from Honkajoki to Helsinki by bus was around 4 hours
The first of the sights on the list for us was the Ateneum, which is a pretty big museum of Finland. It houses an extremely large collection of classical art from the past few centuries, with thousands of paintings and tonnes of sculptures, and we were able to view many Finnish born masterpieces here. We saw the famous ‘Taistelevat metsot’, painted by Ferdinand von Wrightin, and ‘Haavoittunut enkeli’ - Hugo Simberg.
Second was the Kiasma, which is the contemporary art museum in Helsinki, on Mannerheimintie,. This one was far more interesting to look around for a while, a pretty odd collection of modern art, and most of it was fascinating to see.
Getting the opportunity afterwards to explore downtown Helsinki and look around was fantastic and it really is a special and unique city. I really loved the place and was most interesting city I’ve ever visited to, and feels like a far more ‘cultural’ and diverse city than Auckland city. 

Sillä välin kun lukion ykkösluokkalaiset olivat Kiasmassa, kakkosluokkalaiset olivat Eduskuntatalolla. Useammat kakkosluokkalaisista eivät olleet käyneet koskaan Eduskuntatalolla, joten nyt oli jo korkea aika. Odottelimme jonkun aikaa pääsyä Eduskunnan ovista sisään, tietysti meidän piti mennä sivuovista, sillä emmehän olleet kutsuttuja. Joku taisi mainitakin, että seuraavalla kerralla tulen pääovista. Eduskuntataloon ei ollut mitenkään helppo päästä, sillä turvatarkastus oli tiukka.
Kovasta yrityksestä huolimatta emme saaneet kansanedustajaa esittelemään meille Eduskuntataloa. Tyydyimme oppaan esittelemään kierrokseen, joka yritti kertoa kaiken olennaisen. Kierros päättyi täysistuntosaliin, joka oli pettymykseksemme aivan tyhjä ja hiljainen.

maanantai 27. helmikuuta 2012

Lukiomarkkinointia parhaimmillaan!


Yhteishaku on alkanut ja monet yhdeksäsluokkalaiset ovat tekemässä päätöksensä jatko-opiskelu paikastaan. Honkajoen lukiota on käyty esittelemässä Honkajoen lähikunnissa Karviassa, Siikaisissa ja Isojoella. Lukiomarkkinointi reissuilla on ollut mukana kaksi mainiota opettajaa ja joukko lukio-opiskelijoita eri vuosikursseilta. 

Lukionmarkkinointikäynnit eri paikkakunnilla ovat tärkeitä, sillä silloin omasta lukiosta saadaan kerrottua kattavasti kaikki olennainen ja miksi kannattaisi valita juuri lukio-opiskelu. Siinä saadaan myös kerrottua lukion vahvuuksia ja miksi kannattaisi tulla juuri Honkajoen lukioon. On myös erittäin tärkeää mennä henkilökohtaisesti kertomaan omasta lukiosta, koska monilla ihmisillä on ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä, eivätkä he välttämättä tiedä koko lukion olemassaolosta mitään. Täytyy mennä puhumaan ihmisille niin kuin poliitikotkin tekevät, että saavat suosiota!

Lukioesittely on aika helppoa käytännössä. Tarvii vain joukon yhdeksäsluokkalaisia joille höpistään lukio-opiskelusta, kerrotaan lukiosta kattavasti ja mielenkiintoisesti, jaetaan esitteitä ja näytetään kuvia tapahtumista. On hyvä tuoda esille sekin, ettei lukio-opiskelu ole pelkkää raatamista vaan on erilaisia teemapäiviä, reissuja, tapahtumia yms. 

Esittelyssä on tärkeää olla mukana myös opiskelijoita, jotta saadaan heidänkin näkemyksiään opiskelusta. Kilpailu uusista opiskelijoista eri lukioilla on kovaa ja tietysti Honkajoen lukion esittelyssä korostetaan oman lukion vahvuuksia. Honkajoella uudet lukion ykkösluokkalaiset saavat oppikirjat, läppärit ja koulukyydin ILMAISEKSI. Tämä on valtava säästö lukio-opiskelussa. Yhtenä suurena etuna pidän koulupäivän pituutta, sillä se loppuu viimeistään puoli kolme joka päivä. Jää paljon vapaata aikaa, jota voi käyttää harrastuksiin yms. Lukiomme pienuudesta on etua, sillä lukiossa kaikki tuntevat toisensa ja tulevat toimeen kaikkien kanssa. Opetusryhmät ovat melko pieniä ja tietysti mukavat ja pätevät opettajat ovat ISO +!
Se jää sitten nähtäväksi, kuinka kannattavia esittelyreissut oli, kuinka moni kiinnostui ja kuinka moni tulee opiskelemaan Honkajoelle. Siitä se ei ainakaan ole kiinni, etteikö olisi markkinoitu! :)

Eeva

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Uutta virtaa uuteen vuoteen!

Virta vähissä? Välillä oli, onneksi ei kovin pitkään kuitenkaan. Mitäpä jos sähkökatkos olisi jatkunut pidempään? Satakunnassakin yli sadassa savussa kai tilanne on päällä edelleen tätä kirjoitettaessa. Sitä voi vain kuvitella, mitä kaikkea se tarkoittaa.

Palataan siis vielä toviksi myrskyn silmään ja sen opetuksiin: Millaista olisi sähkötön elämä pidemmän päälle? Pahimmassa tilanteessa ei valoa, lämpöä, vettä, polttoainetta, yhteyksiä ulkomaailmaan, läheisiin, kavereihin - ja ulkona pakkasta 25 astetta. Onko yhteiskuntamme ja elämäntyylimme jo liian haavoittuva ja sähköriippuvainen? Itsestäänselvyydet ovat napin painalluksen ja vipuhanan päässä. Näitä paitsi ovat miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa ihan "joka päivä ja joka ikinen yö", arvostamaani lyyrikkoa Martti Syrjää lainatakseni.

Uhkakuvat eivät tule mieleen silloin, kun kaikki pelaa. Vaitän kuitenkin, että tällaiset vuodenvaihteessa koetut pikku kriisit ovat vain hyväksi meille ns. hyvinvointivaltion asuttavaksi saaneille "lottomiljonääreille" - ja ihan konkreettista hyvää tilinpäätöksiin tämä tuonee vaikkapa aggrekaattien, kaasukeittimien ja öljylämmittimien myyjille. Niinpä vinkkinä vuoden ensimmäisiin ainekirjoituksiin eri kielillä tarjoan: Viikko ilman sähköä. Ja oppilaiden kirjoituksia rohkeasti esille blogiin myös!

Sähkökriisitä, lomasta ja kenties vuoden tärkeimmästä juhla-ajastakin on siis selvitty! Normiarki jatkuu ja ehkä hyvä niin, vaikka välillä on niin hienoa elää ilman aikatauluja, velvoitteita ja arjen paineita. Voi olla kuitenkin helpottavaa taas palata strukturoituun arkirytmiin ja rutiiniin - niin ja nauttia ihan tavallisesta arkiruuasta kotona ja koulussa.

Valo pääsee pikku hiljaa voitolle pimeästä ja kohti kevättä mennään. Toivon, että iloa, valoa ja virtaa riittää niin pirtteihin kuin sydämiinkin. Yksi uuden vuoden lupaus sopinee meille kaikille: pidetään yhä parempaa huolta itsestämme, toisistamme, perheistämme ja arvokkaista yhteisöistämme! Silloin voimme kaikki paremmin ja jaksamme yli pienten ja suurempienkin kriisien.

Loppiaisviikolla, kun te opettajat ja koululaiset vietitte vielä lomaa, puursivat rehtori ja kanslisti jo toimistossaan ja ainakin yksi hyvä työ tuli tehtyä: rehtorin "koppi" on nyt yhteiskoulun rehtorin ja lukion apulaisrehtorin jaettu ja avoin toimistotila eli tervetuloa messiin Tuomas!

Oikein mainiota, antoisaa ja tuloksellista kevätlukukautta ja uutta vuotta 2012 kaikille!

torstai 22. joulukuuta 2011

Joulujuhlatunnelmia

Lukukausi on taas takana. Lukukausi päättyi mukavaan joulujuhlaan. Seuraavan, Tuomas Kulhan pitämän juhlapuheen myötä, hyvää ja rauhallista joulua koko koulun väelle

Hyvä jouluväki

Onkos tullut tonttuiltua? Itse ainakin olen kokenut itseni aina tasaisin väliajoin melkoiseksi tontuksi kun työskentelen sekä yläasteelaisten, lukiolaisten että opettajien kanssa, unohtamatta hallintotyötä ja Kankaanpään oppitunteja. Välillä on tunne, että on aina kiire ja väärässä paikassa väärään aikaan, tai pikemminkin, ei koskaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Onkin heti alkuun syytä kiittää kaikkia, niin oppilaita kuin koulun opettajia ja muuta henkilökuntaa siitä, että olette pitäneet tontun kartalla siitä, mitä milloinkin tapahtuu. Kiitos myös sille yhdelle Kankaanpään yhteislyseon opettajalle, joka ennen oppitunnin alkua kysyi minulta: onko tuo uutta muotia vai onko sinulla paita väärinpäin päällä? Kyllä se paita väärinpäin oli, tämä oli vain yksi pieni esimerkki siitä, mitä kiireessä joskus tulee tehdyksi. Syyslukukauden koulutyö on joka tapauksessa takana. Mitä erityistä sinulle jäi lukukaudesta mieleen? Läppärit? Tapahtumat? Jouluruoka? Kaverit? Opettajat?

Minulle ainakin syksystä on jäänyt päällimmäisenä mieleen koulumme toisista välittävä ilmapiiri. Toisista välittäminen näkyy arkisessa koulutyössä monin eri tavoin. Kerron pari esimerkkiä, jotka ovat jääneet erityisen hyvin minulle mieleen. Mainitsin aiemmin tuon kiireen. Eräänä päivänä olin viemässä erästä oppilasta tekemään uusintakoetta. Siinä käytävää pitkin kävellessä oppilas sanoi, että vitsit sää kävelet lujaa. Jäin siinä hetkeksi miettimään näitä sanoja ja totesin, että eihän tässä mihinkään kiire ole, ei se koe karkaa eikä oma oppituntini siitä kärsi, että kävelen vähän hitaammin. Toinen ja vielä kuvaavampi esimerkki on mielestäni se avoimuus, joka koulussamme vallitsee. Eräänä päivänä muuan lukiolainen sanoi minulle, että olet viime aikoina ollut kireä, väsynyt, etkä oma iloinen itsesi. Myönnettäköön, lause osui maaliinsa. Mutta olennaista tässäkin tapauksessa oli se, että koulussamme uskalletaan sanoa ääneen jos jokin asia painaa mieltä. Tämä on sitä oikeaa välittämistä. Kysytään mitä kaverille kuuluu ja autetaan toisia. Toivottavasti tämä välittämisen ilmapiiri on tarttunut myös koulussamme tänä syksynä aloittaneisiin opettajiin, seiskoihin ja lukion ykkösiin.

Tietysti syksyn mittaan on järjestetty lukuisa joukko erilaisia tapahtumia. Niitä on nyt turha tässä ryhtyä luetteloimaan, muuten en ehtisi puheenvuorossani muuta sanoakaan. Kiitos kaikille teille, jotka olette tehneet työtä yhteisten tapahtumien onnistumiseksi, kiitos myös joulujuhlamme järjestelyihin osallistuneille. Erityisesti kiitän kaikkia oppilaitamme, jotka ovat osallistuneet tapahtumiin iloisella ja reippaalla mielellä.

Mistä voisin olla kiitollinen tänä jouluna? Minä ainakin olen kiitollinen siitä, että saan kaiken kiireen ja tohinan keskellä rauhoittua joulun viettoon. Usein varoitellaan turhasta jouluhössötyksestä. Mutta mikään juhla ei kuitenkaan valmistu ilman vaivannäköä. Varokaa silti liiallista kiirettä ja pysähtykää nauttimaan. Moni ottaa vapaa-ajastakin hirveän stressin, mitä kaikkea pitääkään ehtiä tehdä kun kerran lomalla on. Viettäkää rauhallinen joulu. Minä ainakin vietän. Joulunviettoon on mukava lähteä kun tietää, että loman jälkeen saa palata, ehkä muutaman kilon lihoneena, paikkaan jossa on hyvä olla.

Toki vuoden vaihtuessa on tapana luvata jotain. Mitä sinä voisit luvata tulevalle vuodelle? Minä ainakin lupaan oppilaille että yritän pitää luokkani tietokonepöydän siistinä, lupaatko sinä muistuttaa minua tästä lupauksesta? Opettajille voisin luvata, että pidän oman työpisteeni siistinä opettajainhuoneessa. Tästä lupauksesta  saan taatusti muistutuksia ilman eri pyyntöjä! Toivotan teille kaikille hyvää joulua ja onnea tulevalle vuodelle.

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Lukio vuonna 2020

Apulaisrehtori kävi viime viikolla koulutuksessa. Koska koulutukseen kannattaa aina satsata ja kouluttautumisessa on tärkeää se, että jakaa tietonsa, joten jaan tässä koulutuskokemukseni viime viikolta. Koulutuksen isona teemana oli lukiokoulutus muuttuu, katse pedagogiikkaan. Vaikka parempi nimi koulutukselle olisi ehkä hieman provosoiden ollut, lukiokoulutus muuttuu, katse rahakirstuun. Seuraavassa siis päällimmäisiä tunteita siitä, millainen lukio oikein on vuonna 2020.

Lukion päätehtävä on vuonna 2020 yleissivistys. Pakollisten kurssien määrää on kärsitty rajulla kädelle. Virallisena syynä on erikoistumisen ja oppilaiden oman osaamisen kehittäminen. Oikea syy on kuitenkin rahapula. Äidinkieli pitää pintansa ja se onkin ainoa oppiaine, jossa pakollisten kurssien määrää on lisätty. Uutena pakollisena kurssina äidinkielessä on nettisanat haltuun, näin poistan viesteistä loputkin vokaalit. Kurssin opetus hoidetaan chattaamalla opettajan kanssa.

Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa opetusta. Jopa niin olennainen, että osa opiskelijoista ei poistu koko lukioaikana koneelta mihinkään. Kone seuraa opiskelijaa 24/7 ja siksi lukion suorittaminen on nopeampaa kuin ennen. Tämä sopii erityisesti elinkeinoelämän tarpeisiin. Tieto- ja viestintätekniikasta hullaantunut opiskelija voi suorittaa lukion fyysisesti mistä tahansa, sillä kaikki opetus on mahdollista ottaa myös verkosta. Tämä seikka johtaa myös siihen, että Suomen lukioverkoso on yhtä kattava tai jopa kattavampi kuin nykyisin. Tosin monissa pienissä lukiossa lähiopetusta saa vain rajoitetuissa oppiaineissa, kuten äidinkielessä ja matematiikassa. Suurin osa humanistisista aineista opetaan pelkästään verkosta ja sama opettaja hoitaa yhtä aikaa usean eri lukion opetuksen. Ylioppilaskirjoitukset ovat yhä olemassa. Ne tosin kestävät enää viikon. No, viikon ja viikon, nimittäin ylioppilaskirjoituksia on aikaa tehdä viikko 24/7. Kirjoituksiin ei enää tarvitse ilmoittautua, vaan mihin tahansa tehtäviin, joita viikon aikana annetaan, saa vastata. Ainoastaan äidinkieli on pakollinen. Kirjoitusten tarkistamisen hoitavat älykkäät koneet, jolloin sensoreita ei enää tarvita. Lakkiaiset voi halutessaan pitää joko perinteisesti tai facebookissa.

Tässä eräs visio, millainen sinulla on? Ensi viikolla kuulemme yläkoulun syksyn kuulumisista.

maanantai 17. lokakuuta 2011

Luontoliikuntapäivä

Kaikki mukana, ala-astetta myöten, mutta lukion 3. luokka POISSA.
Päivä alko mukavasti, arska pilkahteli pilvien takaa, koululaiset oli ilosia ja linkka-matka meni mukavasti. Perille ku päästiin niin mieli meni ainaki kaks askelta alaspäin, "Teidät on jaettu jo ryhmiin". Ei ei ei ei ei! En halua! Mutta sitte ku kaikki kuuli oman nimensä ja huomas ketä samas ryhmäs on niin rupes näkyy taas ilosia naamoja. Mäki tykkäsin omasta ryhmästäni, vaikka aluks olin valmistautunu valittaan joka ikisellä rastilla joka ikiselle opettajalle niin pysyinkin kiltisti hiljaa. Matka oli rattosa, sieniä siellä, puita tuolla ja vettä tuossa. Pitkospuut oli liukkaat, mikä teki matkasta (melkein) vaarallisen tuntusen. Rastit oli mukavia, joissain ei ees viisautta tarvinnu riitti että tajus jutun jujun. Matkan varrella oli myös "pienoinen" vesilasko. Kaikki jotka ei saappaita sillä hetkellä omistanut, kasteli melko varmasti tassunsa.
      Kun oli ruoka-aika pysähdyttiin lintutornin lähelle, (vai mikä se oli), ja maisteltiin maittavaa lihaperunasoselaatikkoo ja sen kans mehua joka lämmitti niin mieltä ku kehoaki Mmmm! Lopus viä oltiin meinattu, että kävelijöillä olis nälkä joten makkaraa oli varattu kaikille, vielä enemmän MMMmmmmm! Simappia päälle ja poskee! Linkas kaikki oli masut täynnä tyytyväisinä ja kaikkien päät nuokku mukavasti. Kaikki näytti tykkäävän matkasta ja ollaanha taas yhtä kokemusta rikkaampia! Jag tycker, I like, Minä tykkään! Ja toivottavasti kaikki mukana olleet! Kiitos Nam, terveisin Leena-Mary!

lauantai 8. lokakuuta 2011

Opettajan lokikirja

Mitä opettajat oikein tekevät palkkansa eteen? Siinä on taatusti kysymys, jota jokainen muu kuin opettaja on joskus miettinyt. Seuraavassa anonyymi kuvaus yhdestä ihan tavallisesta maanantaityöpäivästä aamusta iltaan.

Herätys klo 6.45 ja työsähköpostin tarkistus, ei mitään yllättävää, mutta vastaamista vaativia kuitenkin
klo 7.21 tekstiviesti opettajakollega a:lle,pääseekö kyydillä töihin. Kyyti järjestyy.
Klo 7.41-8.07 a:n kyydillä töihin,keskustelua päivänpolttavista aiheista, matkalla kädennostoja oppilaille.
Klo 8.07 koululla oppilas a pyytää läppärin lisäämistä koulun verkkoon, aamukahvi saa odottaa..
Klo 8.15 oppilas a:n läppäristä saatu tarvittavat tiedot ylös
klo 8.16-8.30 opettajanhuoneessa aamukahvit, hyvät huomenet kollegoille, keskustelua välituntivalvonnan järjestämisestä ja valvontavuoroista. Opettaja b:n kanssa mietimme koulun kotisivujen rakennetta ja uudistamista.
8.30-8.45 oppilas a:n läppärin lisääminen koulun verkkoon onnistuu hitaasti, yhteyksissä ongelmia, mutta onnistuu lopulta
8.45 takaisin opettajienhuoneeseen. Uusintakokeiden tekoa historian ykköskurssille ja kurssikokeen laadinta filosofian ykköskurssille.
9.03 kokeet valmiit, syksyn abi käy kysymässä miten kirjoitukset meni. Käymme abin vastaukset keskustellen läpi 
9.12 seuraavan oppitunnin materiaalin ja suunnitelman läpikäynti ja tarkistus, vielä muutama lisäys.
9.20-9.30 välitunti, keskustelemme opettaja c:n kanssa jakson pidennetyistä oppitunneista. Sähköpostin tarkistus.
9.30-10.15 9 luokan oppitunti, aiheena Suomen vähemmistöt. Keskustelua rasismista ja sen muodoista, ryhmätyön aloittaminen. Tunnin aluksi oppilaat palauttavat kokeita. Aika normitunti
10.15-10.35 välituntivalvonta liikunnallisen opettaja d:n kanssa sujuu rauhallisesti. Toki perinteisesti oppilaita täytyy hivenen hoputtaa pihalle
10.35-11.05 kurssisuunnitelman päivitystä ja tekoa tänään alkavalle historian kakkoskurssille. Kopiokone temppuilee, joten ohjeiden monistus saa odottaa.
11.05-11.25 ruokailu sujuu rauhallisesti, keskustelua muiden opettajien kanssa.
11.25-11.35 kahvikupin äärellä seuraavan oppitunnin läpikäynti ja viimeistely.
11.35-11.45 välituntivalvonta sisällä sujuu ongelmitta, sananvaihtoa oppilaiden kanssa.
11.45-12.30 7 luokan oppitunti,aiheena höyryn voima liikenteessä ja teollistumisen ajan asuinolot maalla ja kaupungissa. Rauhallinen tunti sujuu tehtävien teon ja keskustelun merkeissä, ei läksyjä tällä kertaa.
12.30-12.45 välitunti opettajienhuoneessa sujuu kahvitellen ja työpöytää siivoten.
12.45-13.15 pian alkavan historian kakkoskurssin kurssiohjelman ja suoritusohjeiden monistus ja ensimmäisen tunnin tuntisuunnitelman läpikäynti. Huomenna alkavien lukiokurssien suunnittelua. Sähköposteihin vastaamista. Oppilaat b ja c ilmoittavat,että heillä menee espanjan tunti päällekkäin historian tunnin kanssa, kuittaan asian ja annan oppilaille kurssiohjeet ennen espanjan tunnin alkua
13.15-14.30 historian kakkoskurssin, eurooppalainen ihminen, ensimmäinen opetuskerta. Käymme läpi kurssin sisällön ja suoritusohjeet. Oppilaiden suureksi riemuksi kurssilla ei pidetä varsinaista kurssikoetta, vaan arviointi perustuu oppimispäiväkirjaan, tutkielmaan tai kirja-analyysiin, tuntikokeisiin ja tintiaktiivisuuteen. Ensimmäisen tunnin aikana mietimme historian merkittävintä henkilöä koskaan, opettaja turhatuu kun kaikilla ei ole mielipidettä. Tunnin lopuksi käsittelemme historiallisen tiedon luonnetta.
14.30-15.00 Kotimatka kollega a:n kyydillä sujuu leppoisasti jutellen
Ja seuraavana päivänä kaikki alkaa alusta.
Paitsi että on vielä nämä iltatyöt.
17.15-17.30 Työsähköpostien käsittelyä ja pari työpuhelua
20.15-21.15 kokeiden tarkistelua samalla Diiliä katsellen
22.00-22.15 Seuraavan päivän tuntien suunnittelua.

Millainen päivä sulla on huomenna? Mulla on normipäivä:)

Tuomas

ps. ensi viikon blogitekstin kirjoittajaksi haastan oppilaskunnan hallituksen aiheelle luontoliikuntapäivä.