Joulujuhlatunnelmia

Lukukausi on taas takana. Lukukausi päättyi mukavaan joulujuhlaan. Seuraavan, Tuomas Kulhan pitämän juhlapuheen myötä, hyvää ja rauhallista joulua koko koulun väelle

Hyvä jouluväki

Onkos tullut tonttuiltua? Itse ainakin olen kokenut itseni aina tasaisin väliajoin melkoiseksi tontuksi kun työskentelen sekä yläasteelaisten, lukiolaisten että opettajien kanssa, unohtamatta hallintotyötä ja Kankaanpään oppitunteja. Välillä on tunne, että on aina kiire ja väärässä paikassa väärään aikaan, tai pikemminkin, ei koskaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Onkin heti alkuun syytä kiittää kaikkia, niin oppilaita kuin koulun opettajia ja muuta henkilökuntaa siitä, että olette pitäneet tontun kartalla siitä, mitä milloinkin tapahtuu. Kiitos myös sille yhdelle Kankaanpään yhteislyseon opettajalle, joka ennen oppitunnin alkua kysyi minulta: onko tuo uutta muotia vai onko sinulla paita väärinpäin päällä? Kyllä se paita väärinpäin oli, tämä oli vain yksi pieni esimerkki siitä, mitä kiireessä joskus tulee tehdyksi. Syyslukukauden koulutyö on joka tapauksessa takana. Mitä erityistä sinulle jäi lukukaudesta mieleen? Läppärit? Tapahtumat? Jouluruoka? Kaverit? Opettajat?

Minulle ainakin syksystä on jäänyt päällimmäisenä mieleen koulumme toisista välittävä ilmapiiri. Toisista välittäminen näkyy arkisessa koulutyössä monin eri tavoin. Kerron pari esimerkkiä, jotka ovat jääneet erityisen hyvin minulle mieleen. Mainitsin aiemmin tuon kiireen. Eräänä päivänä olin viemässä erästä oppilasta tekemään uusintakoetta. Siinä käytävää pitkin kävellessä oppilas sanoi, että vitsit sää kävelet lujaa. Jäin siinä hetkeksi miettimään näitä sanoja ja totesin, että eihän tässä mihinkään kiire ole, ei se koe karkaa eikä oma oppituntini siitä kärsi, että kävelen vähän hitaammin. Toinen ja vielä kuvaavampi esimerkki on mielestäni se avoimuus, joka koulussamme vallitsee. Eräänä päivänä muuan lukiolainen sanoi minulle, että olet viime aikoina ollut kireä, väsynyt, etkä oma iloinen itsesi. Myönnettäköön, lause osui maaliinsa. Mutta olennaista tässäkin tapauksessa oli se, että koulussamme uskalletaan sanoa ääneen jos jokin asia painaa mieltä. Tämä on sitä oikeaa välittämistä. Kysytään mitä kaverille kuuluu ja autetaan toisia. Toivottavasti tämä välittämisen ilmapiiri on tarttunut myös koulussamme tänä syksynä aloittaneisiin opettajiin, seiskoihin ja lukion ykkösiin.

Tietysti syksyn mittaan on järjestetty lukuisa joukko erilaisia tapahtumia. Niitä on nyt turha tässä ryhtyä luetteloimaan, muuten en ehtisi puheenvuorossani muuta sanoakaan. Kiitos kaikille teille, jotka olette tehneet työtä yhteisten tapahtumien onnistumiseksi, kiitos myös joulujuhlamme järjestelyihin osallistuneille. Erityisesti kiitän kaikkia oppilaitamme, jotka ovat osallistuneet tapahtumiin iloisella ja reippaalla mielellä.

Mistä voisin olla kiitollinen tänä jouluna? Minä ainakin olen kiitollinen siitä, että saan kaiken kiireen ja tohinan keskellä rauhoittua joulun viettoon. Usein varoitellaan turhasta jouluhössötyksestä. Mutta mikään juhla ei kuitenkaan valmistu ilman vaivannäköä. Varokaa silti liiallista kiirettä ja pysähtykää nauttimaan. Moni ottaa vapaa-ajastakin hirveän stressin, mitä kaikkea pitääkään ehtiä tehdä kun kerran lomalla on. Viettäkää rauhallinen joulu. Minä ainakin vietän. Joulunviettoon on mukava lähteä kun tietää, että loman jälkeen saa palata, ehkä muutaman kilon lihoneena, paikkaan jossa on hyvä olla.

Toki vuoden vaihtuessa on tapana luvata jotain. Mitä sinä voisit luvata tulevalle vuodelle? Minä ainakin lupaan oppilaille että yritän pitää luokkani tietokonepöydän siistinä, lupaatko sinä muistuttaa minua tästä lupauksesta? Opettajille voisin luvata, että pidän oman työpisteeni siistinä opettajainhuoneessa. Tästä lupauksesta  saan taatusti muistutuksia ilman eri pyyntöjä! Toivotan teille kaikille hyvää joulua ja onnea tulevalle vuodelle.

Lukio vuonna 2020

Apulaisrehtori kävi viime viikolla koulutuksessa. Koska koulutukseen kannattaa aina satsata ja kouluttautumisessa on tärkeää se, että jakaa tietonsa, joten jaan tässä koulutuskokemukseni viime viikolta. Koulutuksen isona teemana oli lukiokoulutus muuttuu, katse pedagogiikkaan. Vaikka parempi nimi koulutukselle olisi ehkä hieman provosoiden ollut, lukiokoulutus muuttuu, katse rahakirstuun. Seuraavassa siis päällimmäisiä tunteita siitä, millainen lukio oikein on vuonna 2020.

Lukion päätehtävä on vuonna 2020 yleissivistys. Pakollisten kurssien määrää on kärsitty rajulla kädelle. Virallisena syynä on erikoistumisen ja oppilaiden oman osaamisen kehittäminen. Oikea syy on kuitenkin rahapula. Äidinkieli pitää pintansa ja se onkin ainoa oppiaine, jossa pakollisten kurssien määrää on lisätty. Uutena pakollisena kurssina äidinkielessä on nettisanat haltuun, näin poistan viesteistä loputkin vokaalit. Kurssin opetus hoidetaan chattaamalla opettajan kanssa.

Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa opetusta. Jopa niin olennainen, että osa opiskelijoista ei poistu koko lukioaikana koneelta mihinkään. Kone seuraa opiskelijaa 24/7 ja siksi lukion suorittaminen on nopeampaa kuin ennen. Tämä sopii erityisesti elinkeinoelämän tarpeisiin. Tieto- ja viestintätekniikasta hullaantunut opiskelija voi suorittaa lukion fyysisesti mistä tahansa, sillä kaikki opetus on mahdollista ottaa myös verkosta. Tämä seikka johtaa myös siihen, että Suomen lukioverkoso on yhtä kattava tai jopa kattavampi kuin nykyisin. Tosin monissa pienissä lukiossa lähiopetusta saa vain rajoitetuissa oppiaineissa, kuten äidinkielessä ja matematiikassa. Suurin osa humanistisista aineista opetaan pelkästään verkosta ja sama opettaja hoitaa yhtä aikaa usean eri lukion opetuksen. Ylioppilaskirjoitukset ovat yhä olemassa. Ne tosin kestävät enää viikon. No, viikon ja viikon, nimittäin ylioppilaskirjoituksia on aikaa tehdä viikko 24/7. Kirjoituksiin ei enää tarvitse ilmoittautua, vaan mihin tahansa tehtäviin, joita viikon aikana annetaan, saa vastata. Ainoastaan äidinkieli on pakollinen. Kirjoitusten tarkistamisen hoitavat älykkäät koneet, jolloin sensoreita ei enää tarvita. Lakkiaiset voi halutessaan pitää joko perinteisesti tai facebookissa.

Tässä eräs visio, millainen sinulla on? Ensi viikolla kuulemme yläkoulun syksyn kuulumisista.

Luontoliikuntapäivä

Kaikki mukana, ala-astetta myöten, mutta lukion 3. luokka POISSA.
Päivä alko mukavasti, arska pilkahteli pilvien takaa, koululaiset oli ilosia ja linkka-matka meni mukavasti. Perille ku päästiin niin mieli meni ainaki kaks askelta alaspäin, "Teidät on jaettu jo ryhmiin". Ei ei ei ei ei! En halua! Mutta sitte ku kaikki kuuli oman nimensä ja huomas ketä samas ryhmäs on niin rupes näkyy taas ilosia naamoja. Mäki tykkäsin omasta ryhmästäni, vaikka aluks olin valmistautunu valittaan joka ikisellä rastilla joka ikiselle opettajalle niin pysyinkin kiltisti hiljaa. Matka oli rattosa, sieniä siellä, puita tuolla ja vettä tuossa. Pitkospuut oli liukkaat, mikä teki matkasta (melkein) vaarallisen tuntusen. Rastit oli mukavia, joissain ei ees viisautta tarvinnu riitti että tajus jutun jujun. Matkan varrella oli myös "pienoinen" vesilasko. Kaikki jotka ei saappaita sillä hetkellä omistanut, kasteli melko varmasti tassunsa.
      Kun oli ruoka-aika pysähdyttiin lintutornin lähelle, (vai mikä se oli), ja maisteltiin maittavaa lihaperunasoselaatikkoo ja sen kans mehua joka lämmitti niin mieltä ku kehoaki Mmmm! Lopus viä oltiin meinattu, että kävelijöillä olis nälkä joten makkaraa oli varattu kaikille, vielä enemmän MMMmmmmm! Simappia päälle ja poskee! Linkas kaikki oli masut täynnä tyytyväisinä ja kaikkien päät nuokku mukavasti. Kaikki näytti tykkäävän matkasta ja ollaanha taas yhtä kokemusta rikkaampia! Jag tycker, I like, Minä tykkään! Ja toivottavasti kaikki mukana olleet! Kiitos Nam, terveisin Leena-Mary!

Opettajan lokikirja

Mitä opettajat oikein tekevät palkkansa eteen? Siinä on taatusti kysymys, jota jokainen muu kuin opettaja on joskus miettinyt. Seuraavassa anonyymi kuvaus yhdestä ihan tavallisesta maanantaityöpäivästä aamusta iltaan.

Herätys klo 6.45 ja työsähköpostin tarkistus, ei mitään yllättävää, mutta vastaamista vaativia kuitenkin

klo 7.21 tekstiviesti opettajakollega a:lle,pääseekö kyydillä töihin. Kyyti järjestyy.

Klo 7.41-8.07 a:n kyydillä töihin,keskustelua päivänpolttavista aiheista, matkalla kädennostoja oppilaille.

Klo 8.07 koululla oppilas a pyytää läppärin lisäämistä koulun verkkoon, aamukahvi saa odottaa..

Klo 8.15 oppilas a:n läppäristä saatu tarvittavat tiedot ylös

klo 8.16-8.30 opettajanhuoneessa aamukahvit, hyvät huomenet kollegoille, keskustelua välituntivalvonnan järjestämisestä ja valvontavuoroista. Opettaja b:n kanssa mietimme koulun kotisivujen rakennetta ja uudistamista.

8.30-8.45 oppilas a:n läppärin lisääminen koulun verkkoon onnistuu hitaasti, yhteyksissä ongelmia, mutta onnistuu lopulta

8.45 takaisin opettajienhuoneeseen. Uusintakokeiden tekoa historian ykköskurssille ja kurssikokeen laadinta filosofian ykköskurssille.

9.03 kokeet valmiit, syksyn abi käy kysymässä miten kirjoitukset meni. Käymme abin vastaukset keskustellen läpi 

9.12 seuraavan oppitunnin materiaalin ja suunnitelman läpikäynti ja tarkistus, vielä muutama lisäys.

9.20-9.30 välitunti, keskustelemme opettaja c:n kanssa jakson pidennetyistä oppitunneista. Sähköpostin tarkistus.

9.30-10.15 9 luokan oppitunti, aiheena Suomen vähemmistöt. Keskustelua rasismista ja sen muodoista, ryhmätyön aloittaminen. Tunnin aluksi oppilaat palauttavat kokeita. Aika normitunti

10.15-10.35 välituntivalvonta liikunnallisen opettaja d:n kanssa sujuu rauhallisesti. Toki perinteisesti oppilaita täytyy hivenen hoputtaa pihalle

10.35-11.05 kurssisuunnitelman päivitystä ja tekoa tänään alkavalle historian kakkoskurssille. Kopiokone temppuilee, joten ohjeiden monistus saa odottaa.

11.05-11.25 ruokailu sujuu rauhallisesti, keskustelua muiden opettajien kanssa.

11.25-11.35 kahvikupin äärellä seuraavan oppitunnin läpikäynti ja viimeistely.

11.35-11.45 välituntivalvonta sisällä sujuu ongelmitta, sananvaihtoa oppilaiden kanssa.

11.45-12.30 7 luokan oppitunti,aiheena höyryn voima liikenteessä ja teollistumisen ajan asuinolot maalla ja kaupungissa. Rauhallinen tunti sujuu tehtävien teon ja keskustelun merkeissä, ei läksyjä tällä kertaa.

12.30-12.45 välitunti opettajienhuoneessa sujuu kahvitellen ja työpöytää siivoten.

12.45-13.15 pian alkavan historian kakkoskurssin kurssiohjelman ja suoritusohjeiden monistus ja ensimmäisen tunnin tuntisuunnitelman läpikäynti. Huomenna alkavien lukiokurssien suunnittelua. Sähköposteihin vastaamista. Oppilaat b ja c ilmoittavat,että heillä menee espanjan tunti päällekkäin historian tunnin kanssa, kuittaan asian ja annan oppilaille kurssiohjeet ennen espanjan tunnin alkua

13.15-14.30 historian kakkoskurssin, eurooppalainen ihminen, ensimmäinen opetuskerta. Käymme läpi kurssin sisällön ja suoritusohjeet. Oppilaiden suureksi riemuksi kurssilla ei pidetä varsinaista kurssikoetta, vaan arviointi perustuu oppimispäiväkirjaan, tutkielmaan tai kirja-analyysiin, tuntikokeisiin ja tintiaktiivisuuteen. Ensimmäisen tunnin aikana mietimme historian merkittävintä henkilöä koskaan, opettaja turhatuu kun kaikilla ei ole mielipidettä. Tunnin lopuksi käsittelemme historiallisen tiedon luonnetta.

14.30-15.00 Kotimatka kollega a:n kyydillä sujuu leppoisasti jutellen

Ja seuraavana päivänä kaikki alkaa alusta.

Paitsi että on vielä nämä iltatyöt.

17.15-17.30 Työsähköpostien käsittelyä ja pari työpuhelua

20.15-21.15 kokeiden tarkistelua samalla Diiliä katsellen

22.00-22.15 Seuraavan päivän tuntien suunnittelua.

Millainen päivä sulla on huomenna? Mulla on normipäivä:)

Tuomas

ps. ensi viikon blogitekstin kirjoittajaksi haastan oppilaskunnan hallituksen aiheelle luontoliikuntapäivä.

Ensimmäinen jakso kohta taputeltu

Ensimmäinen jakso uudesta lukuvuodesta on kohta ohi ja on jo aika katsoa mitä syksy on tuonut mukanaan. Perinteisesti syksy on uuden aikaa, niin meidänkin koulussa.

Läppärit ovat jo arkipäiväistyneet. Sen huomaa muun muassa siitä, että läppäreitä on jo toimitettu huoltoon, eli kyllä niitä ainakin käytetty on, jos ei muuta niin paperipainona. Uudet oppilaat ovat löytäneet paikkansa koulussa ja uusien opettajien sopeutuminen on onnistunut hyvin. Jakson vaihtumisen myötä päättyy myös yksi aikakausi, kun pitkän uran Honkajoen kouluissa opettanut Hanna-Maija Purho jää eläkkeelle. Hanna-Maijan pitkään työuraan ja eläkkeellä jäämiseen palataan vielä tässäkin blogissa myöhemmin.

Ensi viikolla koulussa onkin melkoista tohinaa tähän viikkoon verrattuna. 9-luokkalaiset ovat tämän viikon tetissä ja osin siksikin koulu on ollut tavallista hiljaisempi. Ensi viikosta alkavat tohinaviikot kohti syyslomaa. Ensi viikolla on nimittäin muun muassa valokuvaus, lukion uusintakokeet ja taksvärkkipäivä. Teemapäivät luovat mukavaa tunnelmaa ja antavat voimia koulutyöhön näin syksyn pimetessä. Ja eipä se tahti hiivu vielä ensi viikon jälkeenkään, nimittän perinteinen luontoliikuntapäivä on myös tulollaan lokakuun alussa. Näillä tunnelmilla kohti lokakuuta, uutta jaksoa ja uusia seikkailuja.

Läppärit tulivat, mitä nyt?

Kouluvuosi on saatu jo hyvälle alulle ja arki pyörii painollaan. Viime torstaina oli ainakin aloittavien lukiolaisten mielestä toistaiseksi vuoden kohokohta, kun pitkään ja hartaasti puuhatut läppärit vihdoin ja viimein saapuivat. Tuskin koskaan on yksikään opettajan ohje mennyt niin hyvin perille kuin se, millä rahasummalla läppärin saa käyttöön. Kaikilla oli raha(ja suurimmalla osalla vieläpä tasaraha!) mukana. Otettiinhan sitä myös yhteispotretti ja kuunneltiin puheita. Ja olipa Kankaanpään seudussa iso juttukin luovutuksesta. K,itokset vielä tätäkin kautta yhteistyökumppaneille. On vaikeata keksiä, mitä oppilaitos voisi vielä tehdä enemmän opiskelijan hyväksi. Nyt kun käytössä ovat jo ilmainen koulukyyti, ilmaiset kirjat ja läppäri. No, ehkä se tieto opiskelijan päähän menee vielä perinteistä reittiä, eli opiskelijan pitää ihan itse oppia ja opiskella. Noh, eiköhän tekniikka aikanaan muuta tämänkin asian, nimimerkillä usb-porttia takaraivoon odotellessa.

Otsikko on kuitenkin kysymys ja ihan aiheesta. Pelkät läppärit eivät tee onnelliseksi ainakaan opettajia, tuskin opiskelijoitakaan. Keinot, millä läppärit saadaan todelliseen tehokäyttöön, punnitaan tulevien viikkojen aikana. Ainakaan koneiden tasosta ja verkon kapasiteetista hyödyntäminen ei jää kiinni. Toivottavasti mahdollisimman moni aloittanut lukiolainen löytää myös tämän blogin ja vaikka kesken vapaatunnin käy heittämässä kommentin tai aihe-ehdotuksen bloggaajille. Olisi mukavaa, jos tämä blogi saisi enemmän vuorovaikutuksellisuutta. Aihe-ehdotuksia otetaankin vastaan niin blogin kommenteissa kuin lukion facebook-sivuillakin.

Tavallisuudesta poiketen tämä oli jo toinen blogi allekirjoittaneelta. Koska sanan säiläni on yhtä kuiva kuin juttuni tunneilla, haastan nyt uudestaan oppilaskunnan hallituksen bloggaamaan. Ja koska olemme aivan lukuvuoden alussa ja se kesäaihe jäi nyt odottamaan aikaa parempaa? haastan kirjoittajiksi uudet oppilaskunnan hallituksen lukiolaisjäsenet. Aiheena on: mitä odotan kuluvalta lukuvuodelta. Minä odotan ainakin oppivani uusien lukiolaisten ja seiskojen nimet ennen joululomaa...:)

Tuomas

Lomafiiliksiä

Kesäloma on sujunut, kuten tavallista, ihan liian nopeasti. Kesällä on aikaa ladata akkuja ja koulun osalta niitä on ladattu ihan kirjaimellisesti, kun läppäreiden hankinta on toteutettu. Läppäreiden käyttösäännöt ovat vielä työn alla, samoin kuin langattoman lähiverkon asennus. Lisäksi ihan perinteistäkin remonttia koulun tiloissa on kesän aikana tehty, joten fasiliteetit ovat ainakin kunnossa kun koulu ensi viikolla alkaa.

Mitä tulee itse alkavaan lukuvuoteen, on ilmassa paljon odotuksen tuntua. Miten läppärit saadaan tehokäyttöön? Miten lukioyhteistyö Kankaanpään kanssa jatkuu ja syvenee? Miten uudet lukiolaiset ja seiskaluokkalaiset tottuvat koulurytmiin. Miten uudet opettajat otetaan vastaan? Kaiken kaikkiaan on aika kivaa kun koulu jo alkaa ja nähdään vanhoja ja uusiakin tuttuja. On ollut ilahduttavaa nähdä, että koulun kuulumiset kiinnostavat myös kesällä, sen verran aktiivista Honkajoen lukion facebook-sivuilla vierailu on ollut.

Tämä syksyn ensimmäinen blogiteksti oli lyhyt ja ytimekäs. Toivottavasti samaa ei tapahdu ensi viikolla. Haastan nimittäin oppilaskunnan hallituksen kirjoittamaan aiheesta, mikä oli kesässä parasta. Nautitaan vielä viimeisestä lomaviikosta, jotta jaksetaan paiskia hommia koko syyslukukausi.

Tuomas